Eduskunta- ja kuntavaaleista tuttu Terapiatakuu puhututti myös aluevaaleissa.
Aihetta käsiteltiin niin Ylen, MTV:n kuin HS:n vaalitenteissä. Terapiatakuusta keskusteltiin vilkkaasti Instagramissa ja Twitterissä, joissa ehdokkaat tukivat aloitetta yli puoluerajojen.
Mielenterveys oli esillä vaaleissa myös siksi, että hallituksen hoitotakuuesitys ei toteuta Terapiatakuu-kansalaisaloitteen vaatimuksia. Se heijastui vaalien alla käytyihin keskusteluihin.
“Terapiatakuu on taikasana, jota aika paljonkin toistellaan tällä hetkellä poliittisessa keskustelussa”, Mielenterveyspoolin hankepäällikkö Sanni Lehtinen totesi Ylen aamussa tiistaina 18.1.
Kokoomus kannattaa Terapiatakuuta
Vaalivoittaja kokoomus toteuttaisi aluevaaliohjelmansa mukaan “lakisääteisen terapiatakuun”.
“Mielestämme esimerkiksi terapiatakuulla on välttämätöntä luoda Suomeen matalan kynnyksen mielenterveyden perustaso”, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kirjoitti blogissaan 18.1.2022.
Hän toisti viestinsä Hämeen Sanomissa vaalien jälkeen maanantaina: kokoomus ajaa terapiatakuuta kaikkialla Suomessa.
SDP ei lupaa Terapiatakuuta suoraan
SDP:n aluevaaliohjelmassa ei mainita, että puolue toteuttaisi Terapiatakuun, mutta demareiden “hoitolupaus koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia”. Ohjelman mukaan myös mielenterveyden haasteiden kanssa hoitoon pääsee viikossa.
Puolueen puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin ei vaalitentissä suoraan luvannut Terapiatakuuta, vaan vakuutti, että hoitotakuu on jo parannus nykytilanteeseen.
”Ei varmasti jää SDP:stä kiinni, että mielenterveyspalveluita parannetaan”, Marin sanoi MTV:n aluevaalitentissä tiistaina 18.1.
Keskustan linja ei ole selkeä
Vaalien kolmas voittaja keskusta ei sen sijaan nostanut Terapiatakuuta tai mielenterveyspalveluita esiin aluevaaliohjelmassaan.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kirjoitti perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluista Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan 10.12.2021.
“Mielenterveyden ongelmiin liittyvä hoitokokonaisuus on saatava paremmalle tolalle”, hän kirjoitti.
Saarikon mukaan peruspalveluita on vahvistettava kaikkialla maassa.
“Mielenterveyden ongelmiin ja palveluihin pureutuvan kansallisen hankkeen pitää olla keskustan seuraava suuri ponnistus.”
Iltalehden kyselyssä keskusta mainitsi kannattavansa Terapiatakuuta.
Terapiatakuulla on laaja tuki muissa puolueissa
Vihreät linjasi aluevaaliohjelmassaan, että Terapiatakuu toteutetaan kaikilla hyvinvointialueilla.
Puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela puhui Terapiatakuusta myös vaalitenteissä.
“Me voimme rakentaa sellaisen yhteiskunnan, jossa apua uskaltaa pyytää, ja sitä myös saa. Hyvinvointialueilla voimme varmistaa, että terapiatakuu otetaan käyttöön koko maassa”, hän kirjoitti Vihreiden blogissa.
Vasemmiston ohjelman mukaan “perustason mielenterveyspalvelut toteutetaan Terapiatakuu-aloitteen ehdottamalla tavalla”.
“Tulevilla hyvinvointialueilla pitää jokaisessa terveyskeskuksessa olla myös mielenterveyspalveluja tarjolla”, puolueen puheenjohtaja Li Andersson sanoi aluevaalipaneelissa.
Perussuomalaiset taas vaatii ohjelmassaan perusterveydenhuollon piiriin pääsemisen nopeuttamista.
RKP puolestaan haluaa ohjelmansa perusteella ottaa käyttöön seitsemän päivän hoitotakuun ja ulottaa myös mielenterveyspalvelut sen piiriin.
Kristillisdemokraattien ohjelman mukaan “valtakunnallisen terapiatakuun viipyessä on hyvinvointialueilla alkumetreiltä asti ryhdyttävä päättäväisesti tekemään töitä terapiatakuun tavoitteiden toteutumiseksi.”
Myös Liike Nyt kannattaa terapiatakuuta aluevaaliohjelmassaan.
Saadaanko Terapiatakuu hyvinvointialueille?
Paperilla näyttää siis siltä, että Terapiatakuulla on paljon kannatusta yli puoluerajojen. Käytännön politiikan näkökulmasta juhlia ei kuitenkaan kannata vielä aloittaa.
Paljon riippuu siitä, miten kaksi isoa puoluetta eli SDP ja keskusta linjaavat perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluista eri alueilla.
Kokoomuksen linja “lakisääteisestä terapiatakuusta” taas viittaa valtakunnalliseen politiikkaan, ja jättää alueellisen tason ratkaisut vielä auki.
Hallituksen politiikalla on siis suuri vaikutus Terapiatakuun toteutumiseen alueilla. Keskeistä on se, että eduskunnan käsittelyyn tuotavaan hoitotakuuesitykseen saadaan mukaan Terapiatakuun tavoitteet kansalaisaloitteen mukaisesti.
Aluevaalin tulos
Suomen ensimmäiset aluevaalit käytiin sunnuntaina 23.1. Äänestysaktiivisuus jäi vaisuksi: vaaleissa äänesti vain 47,5 prosenttia äänioikeutetuista.
Vaalituloksen perusteella kolme suurinta puoluetta olivat kokoomus, SDP ja keskusta. Kokoomus sai 21,6 prosentin ääniosuuden, SDP 19,3 prosentin ja keskusta 19,2 prosentin osuuden.
Keskusta nousi suurimmaksi puolueeksi yhdeksällä hyvinvointialueella, kokoomus kuudella, SDP neljällä ja RKP kahdella.
Perussuomalaiset jäi neljänneksi 11,1 prosentin kannatuksellaan. Vasemmistoliitto sai 8 prosenttia äänistä, vihreät 7,4 prosenttia, RKP 4,9 prosenttia, kristillisdemokraatit 4,2 prosenttia, Liike Nyt 1,8 prosenttia ja Valta kuuluu kansalle 1,3 prosenttia äänistä.
