Alue- ja kuntavaalit järjestetään Suomessa 13. huhtikuuta. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin vastaamaan hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä, sekä kuntavaaleissa valtuutetut päättämään kunnan toiminnasta ja taloudesta kuntien valtuustoissa.
Mielenterveyden kannalta alue- ja kuntavaalit ovat tärkeät, koska niissä äänestetään suuntaviivoja kansalaisten mielenterveyden kannalta tärkeille palveluille.
Mielenterveyspoolin vaalitavoitteet mielenterveyden puolesta luovat laajan kokonaiskatsauksen keinoihin parantaa mielenterveyttä hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Vihreillä ja vasemmistopuolueilla eniten mielenterveysmainintoja
Mielenterveys mainitaan eri muodoissaan eksplisiittisesti kaikkien muiden paitsi Liike Nytin ohjelmissa. Eniten suoria mainintoja mielenterveydestä on vihreillä eli 20, ja vasemmistolla 18. Keskustalla on 13, ja perussuomalaisilla 12 mainintaa, kristillisdemokraateilla on 9 mainintaa, RKP:llä ja SDP:llä 6.
Kokoomukselta mielenterveysmainintoja löytyy 1. Liike Nyt ei mainitse mielenterveyttä.
Mielenterveyskirjausten laajuudessa ja eri politiikan osa-alueiden yhteyksien kytkemisessä mielenterveyteen on vaihtelua.
Eri puolueet jakavat tavoitteen mielenterveyspalveluiden kehittämisestä
Eniten mielenterveysmainintoja aluevaaliohjelmissa esiintyy odotetusti sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteydessä. Mielenterveyspalveluiden kehittäminen perustasolla mainitaan tavalla tai toisella lähes kaikkien puolueiden ohjelmissa.
Kahden viikon hoitotakuun ohella SDP haluaa lisätä matalan kynnyksen digitaalisia mielenterveyspalveluita ja parantaa mielenterveysongelmien tunnistamista muun hoidon yhteydessä. Keskustan ohjelman läpileikkaava teema ovat lähipalvelut niin kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden kuin myös mielenterveyspalveluiden osalta. Ohjelmasta löytyy useita mainintoja yhden oven matalan kynnyksen palveluista, chat- ja puhelinpalveluista, digitaalisista palveluista sekä isoissa kaupungeissa Walk in -päivystyksistä, jotka sisältävät vertaistuen. Kaikki puolueet peräänkuuluttavat eri sanamuodoin matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluita eri ikäisille kohderyhmille.
Vihreiden, vasemmiston ja SDP:n ohjelmissa tavoitteina on samansuuntaisesti mielenterveys- ja päihdehoidon kehittäminen perustasolla niin, että mielenterveyspalveluita ja osaaminen riittää.
Seikkaperäisimmin mielenterveysteemaan paneutuu vihreiden aluevaaliohjelma, jossa mainitaan muun muassa itsemurhien ehkäisy, neuropsykiatrinen osaaminen, digipalvelut ja etävastaanotto sekä työelämän mielenterveys. Vihreät haluavat myös varmistaa mielenterveyspalveluiden saatavuuden maksuttomilla lyhyt- tai psykoterapeuttiopinnoilla hyvinvointialueiden työntekijöille.
Sekä vasemmistolta että vihreiltä löytyy tavoite purkaa päihteettömyyden vaatimus mielenterveyspalveluihin pääsemiseksi. Molemmat kiinnittävät huomiota myös hyvinvointialueiden ja kuntien henkilöstön työhyvinvoinnin vahvistamiseen.
Omalääkärimallin tavoite mainitaan kokoomuksen, perussuomalaisten ja SDP:n ohjelmissa.
Terapiatakuu ja matalan kynnyksen palvelut esillä
Mielenterveyspoolin pitkän linjan tavoite, perustason mielenterveyspalveluita vahvistava terapiatakuu mainitaan suoraan kristillisdemokraattien, kokoomuksen ja vihreiden aluevaaliohjelmissa.
Kokoomuksen ohjelma nostaa esiin matalan kynnyksen keskusteluavun ja mielenterveyspalveluiden nopean saatavuuden lapsille ja nuorille. Kristillisdemokraatit puhuvat lasten ja nuorten terapiatakuun lisäksi helposti saavutettavien, kynnyksettömien päihde- ja mielenterveyspalveluiden tarpeesta kaikille. Myös vihreät puhuvat perustason matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista ilman ikärajausta.
Monen muun puolueen ohjelmissa sama asia esitetään eri sanankääntein, ilman terapiatakuu-mainintaa. Niin SDP:n kuin Vasemmiston tavoitteena on painopisteen kääntäminen erikoissairaanhoidosta ennaltaehkäiseviin toimiin ja perustason matalan kynnyksen palveluihin. RKP haluaa, että mielenterveys- sekä päihde- ja riippuvuuspalveluille taataan riittävät resurssit, myös ruotsin kielellä. Ohjelmassa ei kuitenkaan täsmennetä, onko kyse perustasosta vaiko erikoissairaanhoidosta.
Perussuomalaistenkaan ohjelmassa ei suoraan mainita perustason mielenterveyspalveluita tai terapiatakuuta. Sen sijaan todetaan, että ennaltaehkäisyn ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden välillä ei tule tehdä jyrkkää rajaa, ja että matalan kynnyksen keskusteluapua tarvitaan oppilaitoksiin ja kuntiin.
Liike Nyt mainitsee perusterveydenhuollon viikon hoitotakuun sekä sosiaalipalveluiden kulujen kohdentamisen ennaltaehkäisevään sekä varhaiseen tukeen, mutta jättää mainitsematta mielenterveyden.
Mielenterveyskriisiä ei juurikaan ratkota yhteiskunnan laajuisesti
Keskustan ja perussuomalaisten ohjelmissa kiinnitetään huomiota koko yhteiskuntaa koskevaan mielenterveyskriisiin, mielenterveysongelmista johtuvaan työ- ja opiskelukyvyttömyyteen, kustannuksiin kansantaloudelle sekä inhimilliseen kärsimykseen. Yhteiskunnan tason kriisin noteeraamisesta huolimatta esitetyt ratkaisut jäävät pitkälti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tasolle.
Keskustan ohjelmassa esitetään visio ”paremmasta mielenterveydestä seuraavana Suomen suurena projektina” sekä tässä yhteydessä tarve laaja-alaiselle, ennaltaehkäisevälle toiminnalle sekä järjestöjen, kokemusasiantuntijoiden, vertaistuen ja omaisten tuelle. Siitä huolimatta huomioimatta jäävät yhteiskunnan laajuiset toimet, kuten kansallisen mielenterveysstrategian tavoitteet sekä näiden mukaiset keinot.
Laajempia rakenteellisia keinojakin mainitaan. Vasemmistoliitto ehdottaa ainoana puolueena mielenterveysvaikutusten arvioinnin käyttöönottoa kaikessa päätöksenteossa ”tukemaan kuntia ja hyvinvointialueita tekemään mielenterveysystävällisiä päätöksiä”. Samoin Vasemmisto nostaa esiin järjestöjen, yritysten ja yksittäisten asukkaiden roolin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnittelussa ja arvioinnissa. Myös vihreiden visio itsemurhien ehkäisyn kehittämisestä kaikilla hyvinvointialueilla lukeutuu rakenteellisten keinojen valikoimaan. Vasemmisto ja vihreät huomioivat myös taiteen ja kulttuurin mielenterveysvaikutukset.
Yhdenvertaisuus huomioidaan eri näkökulmista
Vihreiden ohjelma huomioi mielenterveyteen liittyvien perus- ja ihmisoikeuksien pohjan; yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja perusoikeudet, kuten myös fyysisen ja psyykkisen esteettömyyden. Keskusta ja kristillisdemokraatit haluavat turvata yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Perussuomalaiset mainitsevat yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteutumisen epävarmuuden hyvinvointialueiden säästöjen yhteydessä. RKP nostaa esiin yhdenvertaisuuden liberaalien arvojen pohjana. Vasemmisto ja kokoomus mainitsevat yhdenvertaisuuden kasvatuksen ja koulun yhteydessä.
Puolueet esittävät järjestöyhteistyöhön monia kehittämisehdotuksia
Eri puolueiden ohjelmat kuvaavat sitä, kuinka järjestöt tuottavat tarvittavia terveys- ja sosiaalipalveluita niin hyvinvointialueille kuin kunnille eri muodoissaan ja eri ikäisille vauvasta vaariin. Monialaisen yhteistyön ja matalan kynnyksen palveluiden lisäksi järjestöjen katsotaan vahvistavan terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta.
Perussuomalaisten ohjelman mukaan järjestöjen tulee pyrkiä ”tarjoamaan sitä, mitä julkinen tai yksityinen sektori ei voi tarjota – kuten kokemusta vastoinkäymisistä ja ihmisen ääntä.” SDP:n ohjelmassa mainitaan erikseen kolmannen sektorin asiantuntemuksen hyödyntäminen. Vasemmisto muistuttaa järjestöjen roolista myös työllisyyden hoitamisessa.
Järjestöt nähdään kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa, Liike Nyt pois lukien, vahvasti julkista sektoria täydentävässä roolissa sekä keskeisinä yhteistyökumppaneina. Ohjelmissa esitetään myös lukuisia ehdotuksia julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyön kehittämiseksi.
Perussuomalaisten ohjelman mukaan kolmannen sektorin tuottamia palveluita ja niiden kustannuksia on arvioitava samoin periaattein kuin muunkin ei-julkisen palvelutuotannon. RKP muistuttaa järjestöjen toimintaedellytysten turvaamisesta ja niiden mahdollisuudesta osallistua julkisen sektorin hankintoihin.
Toimivan järjestöyhteistyön edellytyksenä kristillisdemokraatit peräänkuuluttavat paitsi toiminta-avustuksia, myös parempaa koordinaatiota esimerkiksi hyvinvointialueiden järjestökoordinaattorin tehtävän muodossa, sekä toimivaa tietojärjestelmäintegraatiota. Kokoomus esittää vapaaehtoisjärjestöjen avustusten parempaa koordinaatiota. Vasemmisto edellyttää kuntien ja hyvinvointialueiden tukevan alueellaan toimivia yhdistyksiä järjestöavustusten lisäksi myös maksuttomilla kokous- ja toimintatiloilla.
Vaille perusteita ja irralliseksi jää perussuomalaisten ohjelman järjestöihin liittyvä väite, että ”sosiaali- ja terveyssektorin henkilöstöpula johtuu osittain siitä, että monet toiminnot on siirretty kolmannelle sektorille eli järjestöjen tehtäväksi”.
Miten Mielenterveyspoolin analyysi tehtiin?
Mielenterveyspooli etsi puolueiden vaaliohjelmista mielenterveyteen, järjestöihin (mukaan lukien termi ”kolmas sektori”) ja yhdenvertaisuuteen liittyviä eksplisiittisiä mainintoja, kirjauksia ja tavoitteita.
Vaikka mielenterveyteen vaikuttaa moni muukin asia, kuten toimeentuloon tai osallisuuteen liittyvät asiat, niitä ei sisällytetty tähän analyysiin. Puolueiden kaikkia ohjelmia, joissa voi olla vaaliohjelmia tarkempia mielenterveystavoitteita, ei analyysissa käyty läpi.
Äänestä alue- ja kuntavaaleissa
- Mielenterveyspoolin ja jäsenjärjestöjen vaalitavoitteet
- Tietoa vaaleista fi
- Tietoa vaaleista selkokielellä
- Ehdokaslistat löytyvät osoitteessa tulospalvelu.vaalit.fi
- Ennakkoäänestysaika kotimaassa 2.–8.4.2025 ja ulkomailla 2.–5.4.2025
- Ennakkoäänestäminen on mahdollista kaikissa ennakkoäänestyspaikoissa. Mukaan tarvitset henkilöllisyystodistuksen.
- Varsinainen vaalipäivä on 13.4.2025. Silloin äänestäminen on mahdollista vain omassa äänestyspaikassa. Mukaan tarvitset henkilöllisyystodistuksen.
- Tiedon omasta äänioikeudesta ja äänestyspaikasta voi varmistaa suomi.fi-palvelusta tai kotiin postitse tulleesta äänioikeusilmoituksesta.
