Pääministeri Sanna Marinin hallitus hyväksyi tiistaina kaikkien aikojen suurimman lisätalousarvion, jonka suuruus on 5,5 miljardia euroa. Hallitus tavoittelee lisäbudjetillaan muun muassa kriisinkestävyyden vahvistamista.
Lisätalousarvioon sisältyy myös toimenpidekokonaisuus, jonka tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Mielenterveyden edistämiseen ja palveluiden vahvistamiseen osoitetaan myös rahoitusta.
Useat asiantuntijaryhmät tunnistivat tarpeen panostaa mielenterveyteen
COVID-19-tiedepaneeli, Martti Hetemäen jälleenrakennusryhmä sekä arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen asiantuntijaryhmä ovat koonneet tilannekuvaa ja toimenpide-ehdotuksia hallituksen päätöksenteon tueksi.
Näissä kaikissa raporteissa mielen hyvinvoinnin edistäminen, mielenterveyspalvelujen vahvistaminen, haavoittuvien ryhmien asema sekä vahvan kansalaisjärjestökentän osaaminen nousivat esille.
Erityisen vahvasti erilaisten kriisien vaikutusta mielenterveyteen arvioi COVID-19-tiedepaneelin raportti. Tiedepaneeli esitteli raportissaan myös muutamia selkeitä ehdotuksia päätöksentekijöiden harkittavaksi.
Kriisi- ja poikkeusolojen aikainen ja niiden jälkeinen työ tulisi liittää osaksi kansallisia strategioita, kuten kansallista mielenterveysstrategiaa, kansallista lapsistrategiaa ja kansallista lasten ja nuorten turvallisuuden edistämisen ohjelmaa. -COVID-19-tiedepaneeli
Tiedepaneeli nostaa esiin sen, että panostukset aikuisten mielenterveyspalveluihin ovat tärkeitä koronaepidemian kielteisten lyhyt- ja pitkäaikaisten vaikutuksien ehkäisemiseksi.
Epidemian vaikutuksesta työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus voi nousta, ja siksikin panostukset mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, oikea-aikaisuuteen ja riittävyyteen on keskeinen keino, jolla voidaan estää kriisin ”pitkää jälkeä”. –COVID-19-tiedepaneeli
Lasten ja nuorten hyvinvointipaketti sisältää kaivattua tukea
Hallitus panostaa lisäbudjetissaan merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin. Se kokosi tähän tarkoitukseen yhteensä 316 miljoonan euron hyvinvointipaketin.
159 miljoonaa euroa käytetään oppimisen ja hyvinvoinnin tukeen oppilaitoksissa, harrastamisen mallin pilotointiin sekä nuorisotyön vahvistamiseen. Nämä ovat erittäin tärkeitä ja kannatettavia toimia. Toivottavasti panostukset näkyvät myös oppilas- ja opiskeluhuollon palveluissa resurssien kasvuna.
Lasten ja nuorten hyvinvointipaketista 45 miljoonaa euroa on varattu työ- ja elinkeinoministeriölle esimerkiksi alkuvaiheen valmennuksiin, työvoimakoulutuksiin alle 25-vuotiaille, kesätyöpaikkojen lisäämiseen sekä palveluiden hankintaan nuorille.
Erityisen tärkeänä lisämäärärahana on nostettava esiin Ohjaamoiden psykososiaalisen tuen ONNI-hankkeelle myönnettävä 1,5 miljoonaa euroa, jonka turvin luodaan nopeutetusti digitaalinen palvelu, jonka kautta tukea tarvitsevat nuoret saavat kynnyksettömästi ja nopeasti tukea.
Rahoituksen kohdentuminen kuntien mielenterveyspalveluihin on epävarmaa
Hallitus päätti myöntää tukea kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta 112,3 miljoonalla eurolla. Summa jaetaan kunnille lasten ja nuorten lukumäärän mukaisesti. Tämä on nopea ja tehokas tapa jakaa rahaa kunnille ja välttää kuntien pelkäämä “hankehumppa”.
Hallituksen hartaana toiveena siis on, että kunnat käyttäisivät nämä määrärahat perheiden matalan kynnyksen palveluihin sekä lasten ja perheiden sosiaalipalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.
Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksen käytöstä.
Siksi tämän rahoituksen kohdentuminen esimerkiksi mielenterveyspalveluihin voi jäädä vain haaveeksi. Syynä on se, että kunnat saattavat vain yleisellä tasolla paikata merkittäviä koronatilanteen veromenetyksiä sekä muuten heikkoa taloustilannetta.
Rahoitusta työpaikkojen valmiuteen tukea mielenterveyttä ja tukea omaishoitoperheille
Rahoitusta ehdotetaan myös työpaikkojen valmiuteen tukea työntekijöiden terveyttä, erityisesti mielenterveyttä, sairauspoissaolojen tarpeettoman pitkittymisen ehkäisyyn sekä työttömien työkyvyn ja työllistymisen edellytysten lisäämiseen.
Toivottavasti määrärahoja on varattu riittävästi esimerkiksi tänä keväänä hyväksytyn kansallisen mielenterveysstrategian mukaisten linjausten toteuttamiseksi. Näihin toimiin kuuluvat esimerkiksi työpaikkojen mielenterveysosaamisen vahvistaminen sekä työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelma.
Osana kokonaisuutta tuetaan myös omaishoitoperheitä ja erityisesti omaishoitajia. Useiden omaishoitajien hoitovastuu läheisensä hoidosta on lisääntynyt. Erityistä huomiota tulisi nyt kiinnittää lapsiomaisten sekä nuorten hoivaajien tuen ja palveluiden parantamiseen.
Pysyvää muutosta mielenterveyspalveluihin tarvitaan edelleen
Mielenterveyden edistäminen, matalan kynnyksen kohtaamismahdollisuudet ja perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tarvitsevat nykyistä enemmän pysyvää rahoitusta. Suomessa tarvitaan muutos, jossa voimavaroja suunnataan terveys- ja sosiaalipalveluiden perustasolla järjestettävään psykososiaaliseen hoitoon ja samalla varmistetaan hoidon nopea saatavuus selvästi suuremmalle joukolle kuin nykyisin.
Mielenterveyttä edistävä työ ja häiriöiden ennaltaehkäisy on taloudellisesti kannattavaa. Ongelmien syventymisestä ja pitkittyneistä hoitojaksoista syntyy yhteiskunnallisesti suuret kustannukset. Siksi ennakointi sekä investointi tulevaisuuteen on entistä tärkeämpää.
Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset ja muut työelämäkustannukset vähenevät.
Terapiatakuun rahoitus on varmistettava budjettiriihessä
Terapiatakuun rahoitus tulee varmistaa osana hallituksen budjettineuvotteluita vuodelle 2021. Terapiatakuun vuosikustannus on toteuttamistavasta riippuen noin 35 miljoonaa euroa. Osittain terapiatakuuta voidaan toteuttaa nykyistä henkilöstöresurssia hyödyntämällä, mutta terapiatakuun toteuttaminen vaatii myös lisäresursseja.
Samalla heti syksyllä tulee käsitellä eduskunnalle jätetty Terapiatakuu-kansalaisaloite, jonka käsittely sekä hyväksyminen olisi nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan. Hallituksen valmistelussa on myös hoitotakuun tiukentamista koskeva lainsäädäntöhanke. Tässä yhteydessä tulee päivittää myös terveydenhuoltolain tarkoittamaa mielenterveystyön sisältöä.
Pelkkä hoitoonpääsyn nopeus ei siis ole keskeistä, vaan ennen kaikkea se, että tutkitusti toimivat menetelmät olisivat aidosti ja kunnolla resursoituna yhä useampien saatavilla mielenterveyden hoidossa jo perusterveydenhuollon tasolla. Se on Terapiatakuun ydinajatus, ja päätöstä toteutuksesta kaivataan hallitukselta ripeästi.
Kirjoittaja Turkka Sinisalo on Mielenterveyspoolin hankepäällikkö
