Terapiatakuun mukainen hoito ei saa olla riippuvainen lääkehoidosta

30.11.2021
Kokemus lääkkeettömästä hoidosta parhaana hoitomuotona kyseenalaistetaan usein terveydenhuollossa. Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että ihmisen mielenterveysongelmia ja motivaatiota kuntoutua vähätellään, eikä hän pääse riittävän psykososiaalisen keskusteluavun piiriin.

Terapiatakuu-kansalaisaloite on jo pitkään ollut eduskunnan käsittelyssä. Aloitteen tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysapuun.

Terapiatakuussa esitetään psykoterapian tai muun psykososiaaliseen hoidon tarjoamista perusterveydenhuollossa.

Aloite oikeudenmukaistaa mielenterveyspalveluita ja varmistaa yhä useamman hoitoon pääsyn.

Kaikille pitää tarjota parasta mahdollista hoitoa

Parhaaseen mahdolliseen hoitoon kuuluvat potilaan mahdollisimman laaja itsemääräämisoikeus ja kokemukset omasta tarpeenmukaisesta hoidosta, jossa yhtenä mahdollisuutena on lääkkeetön hoito.  

“Lievien ja keskivaikeiden masennus- ja ahdistusoireiden hoidossa Käypä hoito -suosituksena on vaikuttavaksi todetut psykoterapiat ja masennuslääkkeet. Terapiatakuun toteuttaminen avaa psykososiaaliset hoidot yhä useammalle, mutta niiden piiriin pääsy ei saa olla riippuvainen lääkehoidosta”, Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sanoo.

Tällä hetkellä mielenterveyshoito keskittyy liikaa lääkehoitoon, koska resursseja ei ole riittävästi. 

“Keskusteluapua ja inhimillistä kohtaamista tarvitaan lisää”, Sydänmaanlakka vaatii.

Lääkkeettömyys voi estää pääsyn hoitoon

Terapiatakuussa on otettava huomioon lääkkeetön hoito, joka ei saa määritellä yksilön hoidon tarvetta ja jatkohoitoa.

Lääkehoito on usein merkittävä osa mielenterveyskuntoutusta, mutta sitä tulisi harkita keskusteluapua perusteellisemmin. 

Pahimmillaan tilanne on johtanut siihen, että lääkkeettömyys voi estää kokonaan pääsyn hoidon piiriin. 

“Kokemus lääkkeettömästä hoidosta parhaana hoitomuotona kyseenalaistetaan usein terveydenhuollossa. Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että ihmisen mielenterveysongelmia ja motivaatiota kuntoutua vähätellään, eikä hän pääse riittävän psykososiaalisen keskusteluavun piiriin”.

Lisätietoja:

Olavi Sydänmaanlakka
Mielenterveyspoolin puheenjohtaja
050 363 9920
etunimi.sukunimi@mtkl.fi