Suomalaiset kärsivät edelleen köyhyydestä ja vähävaraisuudesta. Pienituloisuusrajan alle jää 634 000 suomalaista eli noin 11,7 prosenttia väestöstä (THL 2017). Viime marraskuussa julkaistun OECD-raportin mukaan köyhyyden ja mielenterveysongelmien yhteys on ilmeinen. Mielenterveyserot ovat Suomessa suuret: eri tuloluokkien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Suomessa Euroopan maista korkein.
Sosiaaliturvan kokonaisuudistus on toteutettava mielenterveysvaikutukset arvioiden ja kokemusasiantuntijoita kuunnellen. Uudistuksen valmistelussa tulee hyödyntää myös perustulokokeilun mielenterveysvaikutusten arviointia.
Uudistuksen kautta on taattava riittävä ja helposti saavutettava toimeentulon taso kaikille ja varmistettava, ettei ihminen päädy mielenterveyden ongelmien takia köyhyysloukkuun. Sosiaaliturvan taso on nykyisellään liian matala. Lisäksi nykytilanteessa mielenterveyden hoidon kustannukset, kuten lääkehoidon liian alhainen korvaustaso ja sairaalalaskut saattavat kaataa yksilön tai perheen talouden.
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on etenkin omaishoitajien ja lapsiperheiden osalta riittämätön. Molemmissa ryhmissä köyhyys on pysäyttävää. Mielenterveyskuntoutumiseen kuuluu perheenjäsenille ja läheisille tarjottu yhteistyö ja tuki.
Uuden sosiaaliturvajärjestelmän on mahdollistettava joustavammin työnteko osatyökykyisille ja työ osana kuntoutumista. Esimerkiksi osatyökykyisen ansaintaraja ja kuntoutusrahan taso on nykyisellään hyvin matala. Työnteon osatyökykyisenä tulee olla tasa-arvoisesti mahdollista kaikille.
Mielenterveyspooli haastaa vastavalitut kansanedustajat kehittämään Suomen sosiaaliturvaa siten, että se tukee paremmin suomalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä palvelee paremmin heikoimmassa asemassa olevia väestöryhmiä.
