Suomen hallitus tavoittelee nuorten hyvinvointia ja 75 prosentin työllisyysastetta. Pohja tavoitteiden saavuttamiseen luodaan jo lapsuudessa, erityisesti koulussa.
Nuorten mielenterveysperustaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2000 ja 2017 välillä, ja nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut seitsemässä vuodessa 75 prosenttia. Oppilaiden uupumus jo koulussa on yleistynyt, ja vaatimustaso on korkea. Uudessa Lukiolaisbarometrissa (2019) joka kolmas kertoo opintoihin liittyvän työmäärän ja uupumuksen hidastavan opintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa, lukiossa ja peruskoulussa on tehty paljon muutoksia pääsykoejärjestelmän uudistamisesta suurempiin luokkakokoihin ja itsenäiseen opiskeluun. Tehtyjen ja tehtävien muutosten vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen tulee arvioida nuoria kuunnellen. Päättäjien on varmistettava, että mielenterveyttä vahvistetaan eri toimijoiden yhteistyöllä, eikä taakkaa lisätä kasvatuksen ja koulutuksen henkilökunnalle ilman lisäresursseja.
Oppilaille tulee tarjota oikea-aikaista keskusteluapua ja ennaltaehkäisevää tukea. Lukiolaisista puolet ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 39 prosenttia ei saanut mielenterveyden haasteisiin tarvitsemaansa apua koulusta tai palveluista. Mielenterveyspalveluiden Terapiatakuu tulee toteuttaa myös kouluissa, ja oppilashuoltohenkilökunnan määrää on nostettava.
Opettajien ja muun kouluhenkilöstön tulee saada perus- ja täydennyskoulutuksesta paremmat mahdollisuudet ja aikaa työssä tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistämiseen, kodin ja koulun yhteistyöhön ja oppilaiden mielenterveyden tukemiseen ja ongelmien tunnistamiseen. Kouluissa on keskityttävä vahvistamaan myös henkilökunnan hyvinvointia: se heijastuu oppilaiden hyvinvointiin.
Koulun ulkopuolella olevat nuoret tarvitsevat erityistä tukea. Lisäksi on syytä panostaa juuri kouluihin, koska suomalainen koulujärjestelmä tähtää kaikkien nuorten tavoittamiseen yhdenvertaisesti. Mielen hyvinvointia ja mielenterveystaitoja vahvistava ympäristö tukee turvallista kasvua, oppimista, toimijuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa.
