Tänään ja huomenna vietetään valmistujaisia toiseen asteen oppilaitoksista.
Itsensä ylittäminen ja omien odotusten mukaan onnistuminen opinnoissa ei aina ole itsestäänselvää – eikä sen tarvitsekaan olla.
Tällä hetkellä toisen asteen opiskelijoihin esimerkiksi lukioissa kohdistuu merkittäviä suorituspaineita, jotka aiheutuvat muun muassa jatko-opiskelupaikan saamisesta.
Korona-aika ei ole varsinaisesti kirkastanut odotuksia tulevaisuudesta.
Siksi toisen asteen koulupolun aikana tulisi saada tukea mielenterveyteen.
Mielenterveyden tuki kuntoon toisella asteella
Ammatillisen koulutuksen opintopolku ja vaatimukset eivät ole linjassa tarpeellisen mielenterveyden tuen kanssa.
Lähiopetusta on vähennetty ja vastuuta oppimisesta on sysätty enenevässä määrin nuorten omille harteille.
Lisäksi ammatillisten oppilaitosten tarjoamat mielenterveyspalvelut ovat alakynnessä muihin oppilaitoksiin nähden.
Jos ja kun toisen asteen opiskelijoiden työtaakka ja vaatimukset jatko-opiskelun ja tulevaisuuden kannalta ovat korkeat, olisi kohtuullista panostaa opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin ja jaksamisen tukemiseen.
Varhaista tukea oppilaitoksiin
Kaikkiin toisen asteen oppilaitoksiin tulisi saada tarpeeksi resursseja, jotta voidaan mahdollistaa tarpeeksi vahva tukiverkosto nuoren oppimisympäristössä.
Sitova ja riittävä koulukuraattori- ja psykologimitoitus, sopivat ryhmäkoot, riittävä kontaktiopetus ja kattavat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat opiskelun jaksamisen edellytyksiä.
Toisen asteen oppilaitokset ovat esimerkkejä niistä paikoista, joissa mielenterveystaitojen opettaminen olisi keskeistä tuoda osaksi opetusta.
Sekä opettajien että oppilaiden on tärkeää oppia mielenterveystaitoja ja soveltaa niitä oppimisympäristöön.
Opiskelun tavoitteiden saavuttamisen tulee olla mielekästä sen sijaan, että opiskelija kärvistelee paineiden alla ilman keinoja pitää huolta omasta jaksamisestaan.
Yhdenvertaisempi jatkokoulutus kaikille
Koulutusta ja jatkokoulutukseen hakeutumista on syytä yhdenvertaistaa, jotta kaikilla on mahdollisuus kouluttautua haluamalleen alalle.
Esimerkiksi pelkät ylioppilastodistuksen arvosanat ovat yksipuolinen tapa arvioida yksilön potentiaalia jatko-opiskelun kannalta. Pääsykoekiintiön pienentäminen rajaa mahdollisuuksia, jolloin ylioppilaskirjoituksiin kohdistuu vielä enemmän paineita.
Ylioppilaskirjoituksissa pärjääminen aiheuttaa myös taloudellisia ja alueellisia eriarvoisuuksia.
Valmennuskursseja tarjotaan yhä nuoremmille, jotta lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin voidaan valmistautua mahdollisimman varhain. Alueelliset erot näkyvät, kun isompien lukioiden hakijamäärät ovat kasvaneet.
Nämä esimerkit kertovat siitä, kuinka paineet alkavat kasautua jo ennen lukio-opintojen alkamista.
Turvataan nuorten oikeus tulevaisuuteen
Niin kauan kun toisella asteella ilmenee kuormittavia tekijöitä, on vain reilua turvata riittävät mielenterveyspalvelut jokaisessa oppilaitoksessa.
Tärkeintä olisi, että nuoria ei altistettaisi kohtuuttomille paineille.
Nuorilla on oikeus tulevaisuuteen yhdenvertaisesti ja omia voimavaroja ja omaa osaamista kunnioittaen.
Kirjoittaja Emmi Lundán on Mielenterveyspoolin korkeakouluharjoittelija.
