Eurovaalit 2019
Monet mielenterveyteen liittyvät päätökset tehdään Euroopan parlamentissa: nyt kannattaa vaikuttaa äänestämällä europarlamenttivaaleissa.
Vuonna 2016 yli yksi kuudesta EU-kansalaisesta, 84 miljoonaa ihmistä, koki mielenterveyden ongelmia (OECD, 2018). Vuosittain noin 124 000 eurooppalaisen elämä päättyy itsemurhaan.
Mielenterveyden häiriöt rasittavat inhimillisen hyvinvoinnin lisäksi myös taloutta. Kokonaisuudessaan ne aiheuttavat Euroopassa vuosittain noin 800 miljardin euron taloudelliset kustannukset hoidon, mielenterveysperustaisten poissaolojen ja tulonmenetysten vuoksi. Häiriöiden kokonaiskustannukset muodostavat noin 3-4 prosenttia EU-maiden bruttokansantuotteesta.
Kurssi voidaan kääntää tekemällä ihmisten yleistä hyvinvointia ja mielenterveyttä paremmin edistävää politiikkaa.
Ihmisten hyvä mielenterveys edistää myös yhteiskuntaa monilla tavoin. Vaikutuksia ovat esimerkiksi lisääntynyt työteho ja tuottavuus, paremmat oppimistulokset, pienempi koulupudokkuus, vähentynyt rikollisuus ja väkivalta, vähentyneet sosiaalikustannukset sekä yksilön parempi kiinnittyminen yhteiskuntaan ja sosiaalisiin suhteisiin.
Mielenterveyspoolin eurovaalitavoitteet:
1) Euroopan parlamentti arvioi kaikkien päätösten mielenterveys- ja hyvinvointivaikutukset, ja edistää mielenterveyttä EU:n tasolla.
EU:n päätöksenteossa tulisi arvioida vaikutukset mielenterveyteen. Tehdyt ratkaisut ja päätökset vaikuttavat laajasti Euroopan kansalaisiin – sekä nykyisiin että tuleviin. Suomi ja EU hyötyisivät hyvinvointivaikutusten arvioinnin mittareiden luomisesta ja käyttämisestä päätöksenteossa ja tulevaa suunniteltaessa.
2) Uudet europarlamentaarikot mukaan Euroopan parlamentissa toimivaan Mental Health Europen mielenterveyskoalitioon.
Europarlamentaarikoita toivotaan osaksi Euroopan parlamentissa toimivaa eurooppalaisten mielenterveysjärjestöjen Mental Health Europen vapaamuotoista mielenterveyskoalitiota. Koalitio järjestää tapaamisia, ja pitää yhteyttä mielenterveyden edistämistä koskien.
3) EU:n terveysrahoituksesta 10 prosenttia on jatkossa suunnattava mielenterveyteen.
Eurooppalaisiin arvoihin kuuluu koulutuksen, tieteen ja tutkimuksen edistäminen. Myös Euroopan unioni käyttää poliittista valtaa näissä teemoissa esimerkiksi rahoituksen kautta. Mielenterveyteen ohjatun tutkimusrahoituksen osuuden nostaminen EU:n terveysrahoituksen kehyksessä kymmeneen prosenttiin nykyisestä noin kahdesta prosentista olisi suuri parannus eurooppalaisten hyvinvoinnin tutkimiseen ja edistämiseen.
Tavoitteisiin sitoutuneet eurovaaliehdokkaat
Mielenterveyspoolin teki kyselyn kaikille ehdokkaille, vastauksia saimme yhteensä 44. Alla lista ehdokkaista, jotka kannattavat kaikkia tavoitteita.
Feministinen puolue
Katju Aro
Keskusta
Susanna Kisner
Pekka Puska
Annina Ruottu
Sami Yli-Rahnasto
Kokoomus
Sirpa Pietikäinen
Janika Takatalo
Leena Zittling
Kristillisdemokraatit
Sari Essayah
Kitti Kumpulainen
Ariel Livson
Tiina Tuomela
Liberaalipuolue
Severi Virolainen
Raija Virta
Piraattipuolue
Marek Nečada
SDP
Niko Eskelinen
Abdirahim Husu Hussein
Miapetra Kumpula-Natri
Antton Rönnholm
Jaana Ylitalo
Suomen kommunistinen puolue
Mervi Grönfors
Jyrkii Hyvölä
Matti Laitinen
Jiri Mäntysalo
Anneli Korhonen (sitoutumaton)
Vasemmistoliitto
Tiina Ahlfors
Miila Halonen
Mia Haglund
Merja Kyllönen
Matleena Käppi
Ajak Majok
Anna Mäkipää
Sami Säynevirta
Sinikka Torkkola
Vihreät
Alviina Alametsä
Lotta Alhonnoro
Fatim Diarra
Heidi Hautala
Silja Keränen
Bicca Olin
Iiris Suomela
Mirka Soinikoski
Rauli Virtanen
