Maaliskuun lopulla julkaistiin kolme ajankohtaista barometria, jotka kertovat erityisesti mielenterveyspalveluiden tilanteesta.
Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry:n toteuttaman Sosiaalibarometri tutki sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuutta korona-aikana.
Valtion nuorisoneuvoston vuosittainen Nuorisobarometri puolestaan tarkasteli muun muassa 15–29-vuotiaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä.
Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri taas selvitti asenteita mielenterveyttä kohtaan.
Barometrien viesti on yhtenäinen: pääasiallisesti Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelut onnistutaan järjestämään hyvin.
Barometreista kuitenkin selviää, että mielenterveyspalvelut eivät toimi tarpeeksi kattavasti ja nopeasti. Huoli mielenterveysongelmien paisumisesta on todellinen.
Mielenterveysongelmiin ei kyetä vastaamaan tehokkaasti
Sosiaalibarometrin osalta sosiaalityöntekijöiden huoli lisääntyi korona-aikana merkittävästi erityisesti ihmisistä, joilla on ongelmia mielenterveyden (+23 %) tai päihteiden (+15 %) kanssa tai joilla on muita elämänhallinnan vaikeuksia (+6 %).
Samalla sosiaalityöntekijöiden mielestä huonosti tai melko huonosti pystyttiin vastaamaan erityisesti mielenterveyspalveluihin pääsyä odottavien (52 %) ja muuten toimintakyvyltään heikkojen ihmisten (51 %) tarpeisiin.
Sosiaalibarometrin luvut osoittavat, että etenkin korona-aikana mielenterveysongelmista kärsivien palveluissa on nähtävissä heikennystä.
Tämä valitettavasti ennustaa sitä, että mielenterveyden haasteet kasvavat tällä hetkellä palvelujärjestelmältä piilossa, eikä niihin kyetä puuttumaan tehokkaasti.
Suomalaisten Mielenterveysbarometrissa ilmaisema kokemus vastaa sosiaalityön ammattilaisten esittämää huolta.
Lähes neljä viidestä suomalaisesta uskoo koronapandemian lisäävän mielenterveysongelmien määrää tulevaisuudessa ja 62 prosenttia puolestaan arvioi koronan heikentävän erityisesti mielenterveyskuntoutujien tilannetta.
Nuoret kokevat palvelut pääosin riittäviksi – silti liian moni jää ilman tukea
Nuorisobarometrin pääviesti oli sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta lohduttava. Jopa 95 prosenttia nuorista koki, että oli saanut riittävästi terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja.
Nuorten osalta palveluissa toistuivat osin yhteiset ongelmat kuin Sosiaalibarometrissa.
Osalla nuorista oli ongelmia erityisesti tilanteissa, joissa elämänhallinta on tavalla tai toisella uhattuna. Nuorisobarometrin mukaan esimerkiksi hoitoon pääsy voi olla hidasta ja kokemus mahdollisuudesta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon heikko.
Nuorisobarometria kommentoineen Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija Tomi Kiilakoski muistutti, että “joka seitsemäs nuori ei kokenut saaneensa mielenterveyspalveluissa riittävästi tukea, voi pitää liian suurena osuutena. Lähes neljännes myös koki, ettei mielenterveyspalveluihin pääseminen ole nopeaa. Palveluiden riittävyyden turvaaminen on julkisen vallan velvollisuus.”
Huoli nuorten hyvinvoinnista on nähtävillä myös vuoden 2021 Mielenterveysbarometrissa, jonka mukaan suomalaisista 76 prosenttia on sitä mieltä, että syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tulisi keskittää nykyistä enemmän sosiaali- ja terveyspalvelujen resursseja.
Erityisesti nopeaan ja oikea-aikaiseen avun saantiin tulee nuorten kohdalla panostaa entistä enemmän.
Mielenterveyskuntoutujien hoito katkeilee edelleen
Mielenterveyden keskusliiton kuntoutusneuvojien mukaan kokemus hoidon saatavuudesta on se, että osassa kaupungeissa psykiatrian osastohoitopaikat ovat ruuhkautuneet. Tilanne on noussut esiin myös mediassa.
Tarjottavat vaihtoehdot ihmisten hyvinvoinnin tueksi ja avun saamiseksi ovat vähentyneet merkittävästi, koska koronan vuoksi fyysisiä toimintoja on supistettu.
Vaikka koronapandemian aikana etäpalveluita on lisätty mielenterveyspalveluissa, niin vahva kokemus Mielenterveyden keskusliiton kuntoutusneuvojilla on se, että tarjottavat etäpalvelut eivät sovellu kaikille. Esteenä voivat olla esimerkiksi välineet tai digiosaaminen.
Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami on kerännyt palveluistaan kokemuksia, joiden mukaan erityisesti nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne on kuormittunut. Alaikäisten erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut eivät vastaa tarpeeseen.
Apua voi joutua odottamaan jopa kuukausia, joka on kohtuuttoman pitkä aika. Hoitoon pääsyä odottaessa omaiset joutuvat kannattelemaan ja tukemaan sairastunutta oman jaksamisensa kustannuksella.
Mielenterveysomaisten jaksaminen on “aivan äärirajoilla”
Etäpalveluihin siirtyminen on heikentänyt entisestään mielenterveysomaisten huomiointia palveluissa sekä kuulluksi tulemista. Jo aiemmin omaisia on kuormittanut se, että he eivät saa hoitotaholta tietoa ja tukea sairastuneen kanssa toimimiseen.
Koronakriisi on entisestään heikentänyt tätä tilannetta.
Mielenterveysomaiset yrittävät epätoivoisesti omalla toiminnallaan paikata sitä aukkoa, jonka kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalisen kuntoutuksen ja sosiaalisten kontaktien puute jättää.
Huoli tulevaisuudesta ja yritys täyttää sairastuneen sosiaalisten suhteiden tarve kuormittavat omaisia paljon.
FinFamin mukaan omaisten harteilla on nyt usein ympärivuorokautinen hoito- ja valvontavastuu sairastuneesta, mikä vaikuttaa myös heidän omaan hyvinvointiinsa.
Mielenterveysomaiset ovat jaksamisensa äärirajoilla, kun korona-aikana heidän vastuunsa ja huoli sairastuneesta on kasvanut entisestään. Moni kuvailee olevansa ”ääreisväsynyt” ja jaksamisensa ”olevan aivan äärirajoilla”.
Toivoa, uskoa ja päätöksiä
Tragedioilla ei ole tyylikästä tehdä politiikkaa. Mielenterveyspalveluiden pitkään jatkunut aliresurssointi on kuitenkin pysyvä olotila. Korona-aika on nostanut näistä syistä johtuvat ongelmat pinnalle ja kärjistänyt niitä.
Mielenterveyspalvelut tarvitsevat nyt nopeasti lisäresursseja kautta linjan edistävästä ja ennaltaehkäisevästä työstä aina psykiatriseen erikoissairaanhoitoon asti.
Tähän ollaan myös koronakriisin aikana pyritty vastaamaan, mutta apu ei ainakaan vielä näy ammattilaisten, järjestöjen tai nuorten omissa kokemuksissa.
Mielenterveyspalvelut on laitettava kuntoon tällä hallituskaudella. Niihin tarvitaan pysyvää lisäresurssointia ja palveluiden rakenteellista muutosta siten, että jo perusterveydenhuollossa pystytään tarjoamaan nopeasti apua.
Nyt ei ole enää aika odotella näiden muutosten valmistelussa.
Hallitukselta tarvitaan kehysriihessä päättäväinen toivon viesti: “Me aiomme puuttua tähän!”
Kirjoittaja Turkka Sinisalo on Mielenterveyspoolin hankepäällikkö
