Terapiatakuu-kansalaisaloite julkaistaan 20.2.2019 – Tervetuloa julkistamistilaisuuteen
Tervetuloa Terapiatakuu–kansalaisaloitekampanjan julkistamistilaisuuteen keskiviikkona 20.2 kello 16-17. Tapahtuma järjestetään Helsingin Yliopiston Tiedekulman toisen kerroksen Think Lounge-tilassa, osoitteessa Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki.
Julkaisutilaisuudessa puhuvat muun muassa:
► Touko Aalto, kansanedustaja
► Sari Sarkomaa, kansanedustaja
► Kalenterikarju eli Mikko Toiviainen, tubettaja
► Mansikkka eli Maiju Voutilainen, tubettaja
► Kristian Wahlbeck, Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja
► Alviina Alametsä, Mielenterveyspoolin hankepäällikkö
► Pia Hytönen, FinFamin toiminnanjohtaja
Terapiatakuu nopeuttaa pääsyä mielenterveyshoitoon
Joka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa.
Ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen.
Terapiatakuu toteuttaa terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) suosituksen (23.11.2018), jonka mukaan vaikuttavaksi todetut psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan. Suosituksen mukaan niitä tulee olla tarjolla osana eriasteisten häiriöiden tavoitteellista ja tarpeenmukaista hoitoa tai kuntoutusta.
Ehdotetun lakimuutoksen myötä soveltuvaa varhaista hoitoa tarjottaisiin jo perusterveydenhuollossa. Hoidon tarve tulee arvioida välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoidon tulee alkaa kuukauden sisällä.
Lyhyitä psykososiaalisia hoitoja ei ole tarjolla riittävästi
Terapiatakuu kattaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttaman soveltuvan hoitomuodon, joka vastaa potilaan oireita ja avuntarvetta. Hoidon alkamiseksi ei tarvittaisi erikoislääkärin asettamaa diagnoosia.
Mikäli potilas tarvitsee mielenterveyden oireen tai häiriön varhaisen terapiajakson jälkeen jatkohoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoidon tai Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian piiriin.
Psykososiaaliset lyhytinterventiot ovat tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttava hoitokeino, jota muista hoitomuodoista poiketen ei ole riittävästi tarjolla julkisissa terveyspalveluissa. Psykososiaalisella interventiolla tarkoitetaan mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttamaa varhaista soveltuvaa psykososiaalista hoitomenetelmää. Hoito voi toteutua yksilö- tai perhekäynteinä tai ryhmässä, jos itsehoidosta, vertaistuesta, tai tukikeskusteluista ei ole riittävää apua.
Lyhyitä psykososiaalisia hoitoja voivat tarjota koulutetut mielenterveystyötä tekevät terveydenhuollon ammattihenkilöt. Psykoterapioita voivat tarjota psykoterapeuttikoulutuksen täydennyskoulutuksena suorittaneet ammattilaiset.
Terapiatakuu parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta
Mielenterveyden häiriöiden hoidon kustannukset eriarvoistavat suomalaisia. Tuoreen OECD-raportin mukaan köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteys on Suomessa ilmeinen. Eri tuloryhmien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Suomessa Euroopan maista korkein. (OECD 2018)
Terapiatakuun avulla potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Potilas saisi ehdotetun lakimuutoksen myötä hoitoa myös silloin, kun hänelle ei voida myöntää Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa tai Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia ei sovellu hoitomuodoksi esimerkiksi omavastuun suuruuden tai hakuprosessin pituuden takia. Ajanjakso terveyskeskukseen hakeutumisesta kuntoutuspsykoterapian alkamiseen on noin 7 – 12 kuukautta.
Kelan korvaaman kuntoutuspsykoterapian rinnalle tarvitaan julkisessa perusterveydenhuollossa mahdollisuus varhaiseen lyhytpsykoterapiaan sekä muihin psykososiaalisiin lyhytinterventioihin.
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia kohdentuu aikuisille, joiden opiskelu- tai työkyky on uhattuna. Se rajaa ulos esimerkiksi työkyvyttömyyseläkeläiset. Kuntoutuspsykoterapia jakautuu myös alueellisesti epätasa-arvoisesti: Uudellamaalla Kelan korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa käydään lähes kolme kertaa useammin kuin Lapissa, vaikka THL:n mielenterveysindeksin mukaan psykoterapian tarve on suurempi Lapissa.
Ehdotettu lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Oikea-aikaisen avun myötä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden syveneminen vähenisi. Painopiste siirtyisi pitkistä, hitaasti saatavista psykoterapioista nopeisiin psykososiaalisiin hoitoihin, joita riittäisi useammalle.
Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tehokkaat perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut, ja täydentäisi nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin, helpommin ja asiakaslähtöisemmin.
Terapiatakuun vuosikustannus on noin 35 miljoonaa euroa
Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion (2018) mukaan noin 11 miljardia vuodessa. Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset ja muut työelämäkustannukset vähenevät.
Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujärjestelmä on kustannustehokkaampi kuin erikoissairaanhoitoon perustuva järjestelmä: varhaisen hoidon tiedetään ennaltaehkäisevän oireen tai häiriön syvenemistä ja vähentävän muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttöä. Järjestämällä varhaista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa osana julkista perusterveydenhuoltoa ja lisäämällä niiden saatavuutta syntyy merkittävä, kansantaloudellisesti kannattava terveyshyöty.
Terapiatakuun vuosikustannus on toteuttamistavasta riippuen noin 35 miljoonaa euroa. Osittain terapiatakuuta voidaan toteuttaa nykyistä henkilöstöresurssia hyödyntämällä, mutta terapiatakuun toteuttaminen vaatii myös lisäresursseja. 35 miljoonan euron kustannus muodostuu psykososiaalista hoitoa antavan ammattihenkilön työpanoksesta ja täydennyskoulutuksesta. Vaadittavaan henkilöstöresurssiin vaikuttaa hoitomuoto ja toteutuvien hoitojaksojen määrä. 125 000 hoitojakson toteutuminen vuosittain vastaa noin 800 henkilötyövuotta.
Mikäli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt saisivat terapiatakuun myötä varhaista hoitoa perusterveydenhuollossa, arviolta 7500 henkilöä kuntoutuisi vuosittain etuuksien piiristä työelämään. Tämä tuottaisi noin 340 miljoonan vuosittaisen kustannussäästön, koska etuuksien käyttö vähenisi ja ansioverotulot kasvaisivat. Terapiatakuuseen sijoitettu euro merkitsee siten kokonaisuutena lähes kymmenen euron säästöä. Kokonaisuutena uudistus vähentäisi yhteiskunnallisia kustannuksia ja lisäisi hyvinvointia.