Mielenterveysalan asiantuntijat ilmaisevat huolensa sisäministeriön ajamasta lainmuutoksesta potilastietojen avaamiseksi poliisille. Lainmuutos laajentaisi merkittävästi poliisin pääsyä arkaluontoisiin potilastietoihin ja rikkoisi luottamussuhteen potilaan ja hoitavan henkilön välillä.
“Mielenterveyden häiriöt herättävät ihmisissä usein häpeää, mikä nostaa jo nyt kynnystä hakeutua avun piiriin. Tilastojen mukaan mielenterveyspotilaat eivät tee sen enempää rikoksia kuin muutkaan väestöryhmät. Terveydenhuollon nykyiset ilmoitusoikeudet ja -velvollisuudet kattavat uhkien torjumisen. Hoitosuhteen luottamuksellisuus on vaikuttavan hoidon kulmakiviä. Lainmuutos ei siten tuottaisi toivottuja tuloksia, vaan lähinnä vaikeuttaisi avun saantia”, psykiatri ja Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck sanoo.
Jo nykyisen rikoslain mukaan kaikilla on velvollisuus ilmoittaa poliisille suunnitteilla olevasta törkeästä rikoksesta. Terveydenhuollon henkilöstöllä on myös velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus ja ilmoittaa poliisille lapseen kohdistuneista seksuaali- ja väkivaltarikoksia koskevista epäilyistä.
Lisäksi poliisin oikeutta saada potilastietoja laajennettiin entisestään vuonna 2015. Muutoksen myötä poliisille saa ilmoittaa välttämättömiä potilastietoja, jos terveydenhuollon henkilöstö on työssään saanut tietoja, joiden perusteella ”on syytä epäillä jonkun olevan vaarassa joutua väkivallan kohteeksi”.
Potilaan oman tai muiden turvallisuuden vaarantumista estetään parhaiten hoitamalla ihmisten mielen ongelmia. Lähes puolet suomalaisista kokee mielenterveyden häiriön jossakin elämänsä vaiheessa, mutta valtioneuvoston kanslian selvityksen mukaan vain puolet heistä saa tarvitsemaansa hoitoa.
“Suomi on ollut eturivin maita mielenterveyteen liittyvien käytäntöjen ja potilasoikeuksien kehittämisessä. Kiireellä ja ilman kunnollista perustuslakivaliokunnan käsittelyä läpi vietävä lainmuutos olisi ennennäkemätön takaisku potilaan yksityisyyden suojalle ja turvallisuudelle Suomessa”, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sanoo.
Turvallisuutta edistetään parhaiten takaamalla pääsy hyvään hoitoon vaikeissakin tilanteissa ja varmistamalla, etteivät yksilöt tai perheet jää ongelmien kanssa yksin.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet Mielenterveyspoolin ohjausryhmän järjestöt: Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Psykosociala Förbundet, Nyyti ry, Suomen Klubitalot ja Koulutetut Kokemusasiantuntijat ry